Maailma

Pelimaailman aikajana

  • 1707 Wada Hiroyuki perustaa kaivosyhtiƶ Uchuu Saikutsun Japaniin.
  • 1957 Neuvostoliiton Sputnik-satelliitti laukaistaan ensimmƤisenƤ satelliittina avaruuteen.
  • 1959 EnsimmƤinen miehittƤmƤtƶn alus LUNA 2 iskeytyy Kuun pintaan.
  • 1964 Mariner 4 lentƤƤ Marsin ohi ja ottaa kuvia planeetan pinnasta.
  • 1969 Neil Armstrong kƤvelee Kuun pinnalla.
  • 1975 Viking 1 laskeutuu Marsin pinnalle ja ottaa kuvia Marsin hiekasta.
  • 1996 Mars Pathfinder -mƶnkijƤ laskeutuu Marsin pinnalle ja alkaa operoida.
  • 2003 Spirit ja Opportunity -mƶnkijƤt lƤhetetƤƤn Marsiin.
  • 2011 Curiosity-mƶnkijƤ lƤhetetƤƤn Marsiin.
  • 2025 nykyaika
  • 2035 EnsimmƤinen kaupallinen fuusioreaktori kƤynnistetƤƤn ja se alkaa tuottamaan energiaa Euroopassa.
  • 2045 Wada Kenji, Wada suvun silloinen johtaja ja ensimmƤinen astronautti kƤy matkalla Marsissa. Wadan suku johtaa edelleen kaivosyhtiƶ Uchuu Saikutsua, joka on ollut saman suvun johdossa kaikki vuosisadat. Kaivosyhtiƶ julistaa, ettƤ se on pian yksi ensimmƤisistƤ universaaleista yhtiƶistƤ.
  • 2050 EnsimmƤinen Helium-3 -pohjainen fuusioreaktorin prototyyppi rakennetaan ja parin vuoden pƤƤstƤ reaktori saadaan kaupalliseen tuotantoon. Prototyypin keksineiden tutkimusryhmƤn yksi jƤsenistƤ on Wada Kenji.
  • 2065 Kuuhun perustetaan ensimmƤiset kaupalliset Helium-3 kaivokset, joista saadaan polttoainetta Helium 3-reaktoreihin, joita kƤytetƤƤn energiantuotannossa avaruusaluksissa. Uchuu Saikutsu on ensimmƤisten pioneerien joukossa Kuussa ja rakentaa pitkƤlle automatisoidun Helium-3 -kaivosaseman Kuuhun. Asemaa miehittƤƤ yleensƤ viidestƤ kymmeneen tyƶntekijƤƤ.Ā 
  • 2078 NASA:n ensimmƤinen pysyvƤ miehitetty Mars-asema (kupoliasema) perustetaan. Kymmenen vuoden sisƤƤn ESA ja CNSA perustavat omat miehitetyt Mars-asemansa.
  • 2080 – 2108 Marsissa on paljon tutkimus- ja kartoitustoimintaa, ja kaivostoiminta aloitetaan Marsissa ja asteroidivyƶhykkeellƤ.
  • 2112 Aloitetaan Marsin maankaltaistamisprojekti (mukana ovat NASA, ESA, CNSA (Kiina), ISRO (Intia), Ā JAXA (Japani)). Maankaltaistamisprojekti alkaa hallitulla meteoriittipommituksella kiertoradalta veden ja lƤmmƶn lisƤƤmiseksi ja samalla lƤhetetƤƤn hiilikondriitteja asteroidivyƶhykkeeltƤ ja lisƤtƤƤn nƤin ilmakehƤn hiilidioksidipitoisuutta.
  • 2113 Solar System Exploration University (SSEU) perustetaan Kanadan Quebeciin Montrealin liepeille.Ā 
  • 2118 Marsin kiertoradalle rakennetaan tehokkaita lasereita, jotka muuntavat auringonvaloa laserpulssiksi ja sulattavat Marsin kivikerrosta. Marsin rautaoksidi hajoaa hapeksi ja raudaksi ja ilmakehƤƤn alkaa kertymƤƤn happea. Marsin kaasukehƤn typpipitoisuutta kasvatetaan lƤhettƤmƤllƤ nestetyppikapseleita massasingoilla Saturnuksen kuusta, Titanista, Marsiin.Ā 
  • 2120 Laserit tekevƤt tyƶtƤƤn, mutta niiden vaikutuksen tehostamiseksi Marsin kivikehƤƤn istutetaan geenimuunneltuja mikrobeja, jotka muuntavat kivikehƤn mineraalien rautaoksideja ja karbonaatteja hapeksi ja hiilidioksidiksi, lisƤten kaasukehƤn tiheyttƤ.
  • 2132 – 2135 Marsin pinnan lƤmpƶtila on kohonnut tarpeeksi tiheƤmmƤn kaasukehƤn ansiosta, jotta napajƤƤtikƶt ja pohjavesivarannot lƤhtevƤt sulamaan. Marsiin muodostuu pienikokoisia meriƤ ja makean veden lƤhteitƤ. Marsin vesistƶihin istutetaan syanobakteereja ja muita mikrobeja hapen tuottamiseksi ilmakehƤƤn sekƤ yksinkertaisten ravintoketjujen kƤynnistƤmiseksi. MaaperƤƤn istutetaan mikrobeja, jotka muuntavat myrkyllistƤ perkloraattia vƤhemmƤn vaaralliseen muotoon.
  • 2135 – 2145 Geenimuokatun kasvillisuuden ja mikrobilajiston lisƤƤminen alkaa. Marsiin tuodaan geenimuokattua kylmyyttƤ, myrkyllistƤ maaperƤƤ ja ohutta kaasukehƤƤ sietƤvƤƤ kasvillisuutta, lƤhinnƤ havupuita ja muita kylmien biomien kasveja. Kasvit ovat tuulipƶlytteisiƤ tai itsepƶlytteisiƤ. Suurin osa maaperƤn lajistosta on geenimuokattuja bakteereja ja pieneliƶitƤ, jotka kestƤvƤt Marsin karun pinnan olosuhteita. TƤssƤ vaiheessa eliƶkunnan ravintoketjut ovat vielƤ lyhyitƤ ja hauraita.Ā 
  • 2149-2158 Keski-Afrikassa soditaan ns. ā€œKongon robottisodatā€, jossa on kƤytƶssƤ keinoƤlyllƤ varustettuja sotilasrobotteja ensimmƤistƤ kertaa historiassa. Robottisodat pƤƤttyvƤt murhenƤytelmƤƤn, kun AI-robotit alkavat murhata tuhansia siviilejƤ ilman erillistƤ komentoa. YK kieltƤƤ vƤlittƶmƤsti keinoƤlyavusteisen sotateknologian ehkƤistƤkseen suurempia ongelmia tulevaisuudessa. Kielto vaikuttaa osittain myƶs muuhun AI-kehitykseen.
  • 2155 Uchuu Saikutsu -yhtiƶ kƤynnistƤƤ louhoksen Marsissa, ensimmƤinen osa tutkimusasemaa rakennetaan.
  • 2160 – 2165 Yhtiƶn tutkimusasemaa rakennetaan vaihe vaiheelta.Ā 
  • 2168 Firma kƤynnistƤƤ avaruushissin rakentamisen ja materiaalia on tuotuĀ  maapallolta osissa. Avaruushissi on uusinta uutta Marsissa, kuussa sellainen on ollut jo pitkƤƤn pienemmƤn painovoiman vuoksi.Ā  Wada Aritomo nƤhdƤƤn globaaleissa uutisissa, kun he kertovat tƤstƤ edistysaskeleesta. Yhtiƶ on ottanut suuren teknologiaharppauksen kilpailijoihinsa nƤhden ja osakkeet nousevat tƤhtitieteelliseen arvoonsa.Ā 
  • 2175 Pelin tapahtumavuosi.Ā Ā 
  • In-game pƤivƤmƤƤrƤ torstai 12.10.2175.

 

Maapallon tilanne 2175Ā 

Vuonna 2175 Maa on jakautunut entistä selvemmin pohjoiseen ja eteläiseen puoliskoon. Ilmastonmuutoksen myötä päiväntasaajaa kiertää täysin aavikoitunut vyöhyke, jolla sijaitsee erilaisia voimalaitoksia ja jonkin verran teollisuutta, mutta ei varsinaista asutusta. Merenpinnan nousun myötä monet nykyihmisille tutut miljoonakaupungit on siirretty rannikoilta korkeammalle sisämaahan.  

Kansallisvaltioiden asema on heikentynyt. VƤestƶltƤƤn suurimmat valtiot ovat Kiina, Intia (Bharat), Afrikan Unioni, Yhdysvallat ja EU. 2000-luvun ympƤristƶkriisin aikana huomattavasti lainsƤƤdƤnnƶllistƤ ja hallinnollista valtaa siirrettiin yksittƤisiltƤ valtioilta Yhdistyneille kansakunnille. NykyƤƤn YK:lla on ylin pƤƤtƶs- ja tuomiovalta Maan asioissa ja ainakin toistaiseksi se kƤsittƤƤ myƶs muun Aurinkokunnan ihmisasutukset.

Taloudellinen valta on yhƤ enemmƤn keskittynyt eri teknologian ja teollisuuden aloilla toimiville monikansallisille korporaatioille. Vaikka ne toimivat kansainvƤlisten lakien puitteissa, on kuitenkin tunnettu fakta, ettƤ korruptio rehottaa eri tasoilla ja korporaatiot ovat saattaneet selvitƤ kiinni jƤƤtyƤƤn erilaisista ympƤristƶ- ja ihmisoikeusrikkomuksista rahalla.

Ihmisten eriarvoisuus näkyy luokkayhteiskuntana, jossa vauraimmat elävät luksuksessa ja puhtaammassa ympäristössä. Köyhempi väestönosa asuu laajoissa slumminkaltaisissa kaupunginosissa, joista jokainen koittaa ponnistaa pois keinolla millä hyvänsä.  Kouluttautuminen maksaa, mutta se on edelleen sijoitus omaan tulevaisuuteen, joten huippuyliopistot vetävät runsaasti väkeä. Isoimmat korporaatiot kilpailevat parhaimmista työntekijöistä tarjoamalla perheille muun muassa parempia asuinseutuja tai ihmisen omaan hyvinvointiin liittyviä etuja. Samalla yhtiöt sitouttavat työntekijät tiukasti itseensä pitkäaikaisin sopimuksin.

Maapallolla on olemassa edelleen Internet, jota suurin osa ihmisistƤ kƤyttƤƤ lisƤtyn todellisuuden avulla, esimerkiksi erilaisilla AR-laseilla. InternetiƤ valvovat monet viralliset tahot ja siellƤ tapahtuu firmojen laillinen markkinointi ja yleinen tietoliikenne, jota kƤytetƤƤn ihmisten ja instanssien vƤlisessƤ kanssakƤymisessƤ. On olemassa myƶs monia muita verkkoja, kuten ā€œpimeƤ verkkoā€ CW (CryptaWeave), jonka sisƤllƤ rikolliset ja muut epƤmƤƤrƤiset henkilƶt hoitavat ase-, ihmis-, ja huumekauppaa, sekƤ muita rikollisuuteen liittyviƤ asioita.

 

AvaruusasematĀ 

Peli tapahtuu 152 vuoden päässä nykyhetkestä. Ihmiskunta on levittäytynyt Aurinkokuntaan Marsiin, Kuuhun, asteroidivyöhykkeelle ja joillekin suurien kaasujättiläisten kuille. Pienempiä tutkimusasemia on myös Merkuriuksella ja Venuksen yläilmakehässä (leijuva tutkimusasema). Näistä eniten asutusta on Marsissa. Marsissa julkisilla varoilla ylläpidettyjä avaruusasemia on NASA:lla, ESA:lla,  CNSA:lla (Kiina) ja ISRO:lla (Intia). Sen lisäksi on suuryrityksiä, joilla on asemia, jotka eivät kuulu avaruusjärjestöihin. Näillä yrityksien omistamilla asemilla tehdään yleensä omaa tuotekehitystä ja tutkimustyötä, sekä tuotteiden valmistamista. 

Mars ei ole täynnä asutusta, vaan asutus ja avaruusasemat ovat samantyyppisesti kaukana toisistaan kuin Antarktiksella nykyään. Suurin osa Mars-asemista sijaitsee Marsin Päiväntasaajalla, jossa lämpötilat ovat korkeammat kuin navoilla. Yleensä Mars-asemat on rakennettu lähelle Marsin pohjavesivarantoja. Nykypäivästä suuryritykset ovat kasvaneet isommiksi koko ajan ja niiden valtaa voidaan verrata pieniin valtioihin varallisuuden ja vaikutusvallan suhteen. Suuryritykset eli korporaatiot eivät noudata yksittäisten valtioiden lakeja Marsin pinnalla ja monesti myös työntekijät ovat vain resursseja korporaatiolle, joista yritykset saattavat kamppailla keskenään. 

 

Avaruuslennot ja liikkuminen Marsin pinnallaĀ 

Avaruuslennot ovat kalliita ja yhtiƶillƤ ei vƤlttƤmƤttƤ ole omaa avaruusalusta planeettojen vƤliseen matkaamiseen, vaan monet kƤyttƤvƤt samoja aluksia. Avaruusmatkustus ei ole yleistƤ, eikƤ helppoa. Ihminen voi matkustaa Marsiin hereillƤ, mutta lentomatka on edelleen useista viikoista useisiin kuukausiin, riippuen mikƤ on Marsin ja Maapallon sijainti toistensa suhteen Aurinkokunnassa. Osa lennoista tehdƤƤn siksi horrostilassa kryoarkuissa kustannus- ja mukavuussyistƤ. Avaruusmatkailu kaukaisimpiin kohteisiin, kuten kaasujƤttilƤisten kuille tehdƤƤn suurimmaksi osaksi horroksessa, koska matkustusaika voi olla vuosia.

Isolla lentokoneella ei pysty edelleenkƤƤn lentƤmƤƤn Marsin ilmakehƤssƤ, koska ilmakehƤ on siihen liian ohut. Lennot planeetan pinnalta Marsin kiertorata-asemiin tehdƤƤn sukkuloilla. IlmakehƤstƤ avaruuteen nouseminen syƶ polttoainetta ja sukkulalennot ovat suhteellisen kalliita. JƤttimƤiset planeettojen vƤliseen matkaamiseen sopivat avaruusalukset tulevat Maapallolta, telakoituvat Marsin kiertorata-asemille ja palaavat Maapallon kiertoradalle takaisin, laskeutumatta ollenkaan planeettojen ilmakehƤƤn. Marsin ilmakehƤssƤ on kƤytƶssƤ pieniƤ, tehokkaita helikopterin ja dronejen tyylisiƤ kulkuneuvoja, mutta niiden kantavuus ei ole kovin suurta. TƤstƤ syystƤ Marsin pinnalla kuljetaan enimmƤkseen maakulkuneuvoilla.

Pelin aikana matka Maapallolta Marsiin kestƤƤ n. 1kk ja viestintƤviive on noin 15 minuuttia, eli vastaus Maapallolta tulee n. 30 minuutissa.

 

Kiertoratahissi

Uchuu Saikutsu korporaatio on ainoana yrityksenä tähän mennessä rakentanut kiertoratahissin Marsiin, joka sijaitsee päiväntasaajalla (jossa pyörähdysnopeus on suurin ja vetovoimakenttä on suotuisa). Kiertoratahissi yltää 17 000 kilometrin korkeuteen planeetan yläpuolelle ja hissin päässä on pieni avaruusasema, johon suuret avaruusalukset voivat telakoitua. Avaruusasema sijaitsee Marsin geostationäärisellä kiertoradalla. Pieni avaruusasema on suurimman osan ajasta miehittämätön. Kun suuria rahtialuksia puretaan tai lastataan, kiertorata-asemalla on kolmen hengen miehitys. Kiertoratahissi on alentanut rahdin kuljettamisen hintoja kiertoradalle ja tehnyt sen paljon edullisemmaksi kuin entisten sukkulalentojen aikaan ja tehnyt kaivostoiminnan Marsin pinnalla kannattavaksi.    

 

Marsin olosuhteet vuonna 2175:

Marsissa ei ole magneettikenttƤƤ ja tƤmƤn vuoksi aurinkotuuli aiheuttaa ongelmia Marsin pinnalla. Aurinkotuulen vaikutusta Marsin pintaan on vƤhennetty ā€œsateenvarjoillaā€, eli suurikokoisilla varjostimilla, jotka luovat vahvan magneettikentƤn Marsin ja Auringon vƤlille ja nƤin ohjaavat osan aurinkotuulesta pois Marsin suunnasta. Varjostimet on asennettu stabiiliin Lagrangen pisteeseen, joten niiden rata pysyy vakaana. Kaikkea aurinkotuulta varjostimet eivƤt pysty ohjaamaan pois, joten aurinkotuulen vaikutus on voimakkaampi Marsissa kuin esimerkiksi Maapallolla. TƤmƤ nƤkyy voimakkaina revontulina erityisesti Auringon aktiivisuuden ollessa huipussaan.Ā 

Image credit: Author NASA/Jim Green

Marsia tutkittiin aikanaan paljon ja tutkimustulos oli, ettƤ Marsissa ei ole koskaan kehittynyt minkƤƤnlaista elƤmƤƤ, joten maankaltaistamisprojekti pƤƤtettiin aloittaa. Terraformaamisesta ei olisi uhkaa Marsin elƤmƤlle, koska sitƤ ei ollut. Kaikki Marsin kasvillisuus on tuotu Maapallolta terraformaamista varten. Marsin ilmakehƤssƤ on tarpeeksi hiilidioksidia kasvien kasvua varten. Marsiin istutettu kasvillisuus on geenimuokattu kestƤmƤƤn ohutta ilmakehƤƤ ja kylmyyttƤ. IlmakehƤ on vielƤ liian ohut, ettƤ kasvihuoneilmiƶ toimisi tƤydellisesti ja lƤmpƶtila voi talvella laskea helposti – 50°C, joten ulkona ei selviƤ pitkiƤ aikoja ilman hengityslaitteita ja lƤmpƶpukuja. Happea ilmakehƤssƤ ei ole tarpeeksi ihmiselle pidempƤƤn oleskeluun. UV-sƤteilyƤ on paljon, koska otsonikerros ei ole vielƤ kunnolla kehittynyt hapen puutteen vuoksi.

Planeetan keskilämpötilaa nostetaan yhä pikkuhiljaa ampumalla pieniä jää- ja kivimeteoriitteja kontrolloidusti niihin kohtiin Marsia, jossa ihmisasutusta ei ole. Näiden meteoriittien mukana tippuu Marsiin kallisarvoista vettä, jota tarvitaan ihmisten käyttöön sekä terraformaamiseen. 

Marsin maaperä on kivinen ja pölyinen. Se koostuu pääasiassa basaltista, joka on vulkaanista kiveä. Maaperässä on myös muita mineraaleja, kuten rautaa, magnesiumia, piitä ja rikkiä. Maaperässä voi esiintyä myös hienojakoista pölyä, jota kutsutaan marsilaiseksi pölyksi. Tämä pöly voi muodostaa ohuen kerroksen Marsin pinnalle. Marsin maaperässä on edelleen perkloraattia suuressa osassa hiekkaa ja kasveja on jouduttu myös muokkaamaan kestämään suuria perkloraattipitoisuuksia. Tästä syystä kasvit kasvavat paljon hitaammin kuin maapallolla. Marsin punainen väri syntyy rautaoksidista, jota on pinnalla runsaasti. 

Marsin alituinen vitsaus ovat pƶlymyrskyt, jotka syntyvƤt, kun tuuli puhaltaa hienojakoisen Marsin pƶlyn liikkeelle. Kasvillisuutta ei ole vielƤ tarpeeksi, jotta maaperƤ pysyisi paikallaan ja sateet ovat harvassa. Pƶly aiheuttaa Mars-asumuksissa usein ongelmia, joita asemien asukkaat joutuvat ratkomaan. Pƶly esimerkiksi usein tukkii ilmansuodattimia, aurinkopaneeleja ja muita elektronisia laitteita ja saattaa haitata radioviestintƤƤ.

Marsin terraformauksen historiasta on myƶs katsottavissa video. PƤƤset siihen klikkaamalla tƤstƤ.

.Interaktiivinen kartta terraformatusta Marsista:Ā  https://uchuusaikutsu.space/3DMars

Ā 

Lyhyesti:Ā 

Ā 

Hahmot eivƤt voi viettƤƤ aikaa ulkona pitkiƤ aikoja ilman avaruuspukua. Ihminen ei kuole vƤlittƶmƤsti astuessaan ulos, mutta hapen vƤhƤisyys ilmakehƤssƤ aiheuttaa nopeasti voimakkaan ā€œvuoristotaudinā€ kaltaisen tilan (oireet ilmaantuvat jo ensimmƤisten minuuttien aikana). LƤmpƶtila on myƶs hyvin kylmƤ ja UV-sƤteily pƤivƤllƤ on voimakasta. Myƶs kosminen sƤteily (Auringon hiukkassƤteily) on suurta, koska magneettikenttƤƤ ei ole.Ā 

Ā 

ā€œMars-taudinā€ oireet ovat samat kuin vuoristotaudissa: pƤƤnsƤrky ja pahoinvointi, vƤsymys ja huimaus. Akuutti tauti etenee aivoƶdeemaksi ja keuhkoƶdeemaksi, mikƤli hoitoa ei aloiteta viipymƤttƤ.Ā