Maailma

Pelimaailman aikajana

  • 1707 Wada Hiroyuki perustaa kaivosyhtiö Uchuu Saikutsun Japaniin.
  • 1957 Neuvostoliiton Sputnik-satelliitti laukaistaan ensimmäisenä satelliittina avaruuteen.
  • 1959 Ensimmäinen miehittämätön alus LUNA 2 iskeytyy Kuun pintaan.
  • 1964 Mariner 4 lentää Marsin ohi ja ottaa kuvia planeetan pinnasta.
  • 1969 Neil Armstrong kävelee Kuun pinnalla.
  • 1975 Viking 1 laskeutuu Marsin pinnalle ja ottaa kuvia Marsin hiekasta.
  • 1996 Mars Pathfinder -mönkijä laskeutuu Marsin pinnalle ja alkaa operoida.
  • 2003 Spirit ja Opportunity -mönkijät lähetetään Marsiin.
  • 2011 Curiosity-mönkijä lähetetään Marsiin.
  • 2024 nykyaika
  • 2035 Ensimmäinen kaupallinen fuusioreaktori käynnistetään ja se alkaa tuottamaan energiaa Euroopassa.
  • 2045 Wada Kenji, Wada suvun silloinen johtaja ja ensimmäinen astronautti käy matkalla Marsissa. Wadan suku johtaa edelleen kaivosyhtiö Uchuu Saikutsua, joka on ollut saman suvun johdossa kaikki vuosisadat. Kaivosyhtiö julistaa, että se on pian yksi ensimmäisistä universaaleista yhtiöistä.
  • 2050 Ensimmäinen Helium-3 -pohjainen fuusioreaktorin prototyyppi rakennetaan ja parin vuoden päästä reaktori saadaan kaupalliseen tuotantoon. Prototyypin keksineiden tutkimusryhmän yksi jäsenistä on Wada Kenji.
  • 2065 Kuuhun perustetaan ensimmäiset kaupalliset Helium-3 kaivokset, joista saadaan polttoainetta Helium 3-reaktoreihin, joita käytetään energiantuotannossa avaruusaluksissa. Uchuu Saikutsu on ensimmäisten pioneerien joukossa Kuussa ja rakentaa pitkälle automatisoidun Helium-3 -kaivosaseman Kuuhun. Asemaa miehittää yleensä viidestä kymmeneen työntekijää. 
  • 2078 NASA:n ensimmäinen pysyvä miehitetty Mars-asema (kupoliasema) perustetaan. Kymmenen vuoden sisään ESA ja CNSA perustavat omat miehitetyt Mars-asemansa.
  • 2080 – 2108 Marsissa on paljon tutkimus- ja kartoitustoimintaa, ja kaivostoiminta aloitetaan Marsissa ja asteroidivyöhykkeellä.
  • 2112 Aloitetaan Marsin maankaltaistamisprojekti (mukana ovat NASA, ESA, CNSA (Kiina), ISRO (Intia),  JAXA (Japani)). Maankaltaistamisprojekti alkaa hallitulla meteoriittipommituksella kiertoradalta veden ja lämmön lisäämiseksi ja samalla lähetetään hiilikondriitteja asteroidivyöhykkeeltä ja lisätään näin ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.
  • 2113 Solar System Exploration University (SSEU) perustetaan Kanadan Quebeciin Montrealin liepeille. 
  • 2118 Marsin kiertoradalle rakennetaan tehokkaita lasereita, jotka muuntavat auringonvaloa laserpulssiksi ja sulattavat Marsin kivikerrosta. Marsin rautaoksidi hajoaa hapeksi ja raudaksi ja ilmakehään alkaa kertymään happea. Marsin kaasukehän typpipitoisuutta kasvatetaan lähettämällä nestetyppikapseleita massasingoilla Saturnuksen kuusta, Titanista, Marsiin. 
  • 2120 Laserit tekevät työtään, mutta niiden vaikutuksen tehostamiseksi Marsin kivikehään istutetaan geenimuunneltuja mikrobeja, jotka muuntavat kivikehän mineraalien rautaoksideja ja karbonaatteja hapeksi ja hiilidioksidiksi, lisäten kaasukehän tiheyttä.
  • 2132 – 2135 Marsin pinnan lämpötila on kohonnut tarpeeksi tiheämmän kaasukehän ansiosta, jotta napajäätiköt ja pohjavesivarannot lähtevät sulamaan. Marsiin muodostuu pienikokoisia meriä ja makean veden lähteitä. Marsin vesistöihin istutetaan syanobakteereja ja muita mikrobeja hapen tuottamiseksi ilmakehään sekä yksinkertaisten ravintoketjujen käynnistämiseksi. Maaperään istutetaan mikrobeja, jotka muuntavat myrkyllistä perkloraattia vähemmän vaaralliseen muotoon.
  • 2135 – 2145 Geenimuokatun kasvillisuuden ja mikrobilajiston lisääminen alkaa. Marsiin tuodaan geenimuokattua kylmyyttä, myrkyllistä maaperää ja ohutta kaasukehää sietävää kasvillisuutta, lähinnä havupuita ja muita kylmien biomien kasveja. Kasvit ovat tuulipölytteisiä tai itsepölytteisiä. Suurin osa maaperän lajistosta on geenimuokattuja bakteereja ja pieneliöitä, jotka kestävät Marsin karun pinnan olosuhteita. Tässä vaiheessa eliökunnan ravintoketjut ovat vielä lyhyitä ja hauraita. 
  • 2149-2151 Keski-Afrikassa soditaan ns. “Kongon robottisodat”, jossa on käytössä keinoälyllä varustettuja sotilasrobotteja ensimmäistä kertaa historiassa. Robottisodat päättyvät murhenäytelmään, kun AI-robotit alkavat murhata tuhansia siviilejä ilman erillistä komentoa. YK kieltää välittömästi keinoälyavusteisen sotateknologian ehkäistäkseen suurempia ongelmia tulevaisuudessa. Kielto vaikuttaa osittain myös muuhun AI-kehitykseen.
  • 2155 Uchuu Saikutsu -yhtiö käynnistää louhoksen Marsissa, ensimmäinen osa tutkimusasemaa rakennetaan.
  • 2160 – 2165 Yhtiön tutkimusasemaa rakennetaan vaihe vaiheelta. 
  • 2168 Firma käynnistää avaruushissin rakentamisen ja materiaalia on tuotu  maapallolta osissa. Avaruushissi on uusinta uutta Marsissa, kuussa sellainen on ollut jo pitkään pienemmän painovoiman vuoksi.  Wada Aritomo nähdään globaaleissa uutisissa, kun he kertovat tästä edistysaskeleesta. Yhtiö on ottanut suuren teknologiaharppauksen kilpailijoihinsa nähden ja osakkeet nousevat tähtitieteelliseen arvoonsa. 
  • 2175 Pelin tapahtumavuosi.  
  • In-game päivämäärä torstai 12.10.2175.

 

Maapallon tilanne 2175 

Vuonna 2175 Maa on jakautunut entistä selvemmin pohjoiseen ja eteläiseen puoliskoon. Ilmastonmuutoksen myötä päiväntasaajaa kiertää täysin aavikoitunut vyöhyke, jolla sijaitsee erilaisia voimalaitoksia ja jonkin verran teollisuutta, mutta ei varsinaista asutusta. Merenpinnan nousun myötä monet nykyihmisille tutut miljoonakaupungit on siirretty rannikoilta korkeammalle sisämaahan.  

Kansallisvaltioiden asema on heikentynyt. Väestöltään suurimmat valtiot ovat Kiina, Intia (Bharat), Afrikan Unioni, Yhdysvallat ja EU. 2000-luvun ympäristökriisin aikana huomattavasti lainsäädännöllistä ja hallinnollista valtaa siirrettiin yksittäisiltä valtioilta Yhdistyneille kansakunnille. Nykyään YK:lla on ylin päätös- ja tuomiovalta Maan asioissa ja ainakin toistaiseksi se käsittää myös muun Aurinkokunnan ihmisasutukset.

Taloudellinen valta on yhä enemmän keskittynyt eri teknologian ja teollisuuden aloilla toimiville monikansallisille korporaatioille. Vaikka ne toimivat kansainvälisten lakien puitteissa, on kuitenkin tunnettu fakta, että korruptio rehottaa eri tasoilla ja korporaatiot ovat saattaneet selvitä kiinni jäätyään erilaisista ympäristö- ja ihmisoikeusrikkomuksista rahalla.

Ihmisten eriarvoisuus näkyy luokkayhteiskuntana, jossa vauraimmat elävät luksuksessa ja puhtaammassa ympäristössä. Köyhempi väestönosa asuu laajoissa slumminkaltaisissa kaupunginosissa, joista jokainen koittaa ponnistaa pois keinolla millä hyvänsä.  Kouluttautuminen maksaa, mutta se on edelleen sijoitus omaan tulevaisuuteen, joten huippuyliopistot vetävät runsaasti väkeä. Isoimmat korporaatiot kilpailevat parhaimmista työntekijöistä tarjoamalla perheille muun muassa parempia asuinseutuja tai ihmisen omaan hyvinvointiin liittyviä etuja. Samalla yhtiöt sitouttavat työntekijät tiukasti itseensä pitkäaikaisin sopimuksin.

 

Avaruusasemat 

Peli tapahtuu 152 vuoden päässä nykyhetkestä. Ihmiskunta on levittäytynyt Aurinkokuntaan Marsiin, Kuuhun, asteroidivyöhykkeelle ja joillekin suurien kaasujättiläisten kuille. Pienempiä tutkimusasemia on myös Merkuriuksella ja Venuksen yläilmakehässä (leijuva tutkimusasema). Näistä eniten asutusta on Marsissa. Marsissa julkisilla varoilla ylläpidettyjä avaruusasemia on NASA:lla, ESA:lla,  CNSA:lla (Kiina) ja ISRO:lla (Intia). Sen lisäksi on suuryrityksiä, joilla on asemia, jotka eivät kuulu avaruusjärjestöihin. Näillä yrityksien omistamilla asemilla tehdään yleensä omaa tuotekehitystä ja tutkimustyötä, sekä tuotteiden valmistamista. 

Mars ei ole täynnä asutusta, vaan asutus ja avaruusasemat ovat samantyyppisesti kaukana toisistaan kuin Antarktiksella nykyään. Suurin osa Mars-asemista sijaitsee Marsin Päiväntasaajalla, jossa lämpötilat ovat korkeammat kuin navoilla. Yleensä Mars-asemat on rakennettu lähelle Marsin pohjavesivarantoja. Nykypäivästä suuryritykset ovat kasvaneet isommiksi koko ajan ja niiden valtaa voidaan verrata pieniin valtioihin varallisuuden ja vaikutusvallan suhteen. Suuryritykset eli korporaatiot eivät noudata yksittäisten valtioiden lakeja Marsin pinnalla ja monesti myös työntekijät ovat vain resursseja korporaatiolle, joista yritykset saattavat kamppailla keskenään. 

 

Avaruuslennot ja liikkuminen Marsin pinnalla 

Avaruuslennot ovat kalliita ja yhtiöillä ei välttämättä ole omaa avaruusalusta planeettojen väliseen matkaamiseen, vaan monet käyttävät samoja aluksia. Avaruusmatkustus ei ole yleistä, eikä helppoa. Ihminen voi matkustaa Marsiin hereillä, mutta lentomatka on edelleen useista viikoista useisiin kuukausiin, riippuen mikä on Marsin ja Maapallon sijainti toistensa suhteen Aurinkokunnassa. Osa lennoista tehdään siksi horrostilassa kryoarkuissa kustannus- ja mukavuussyistä. Avaruusmatkailu kaukaisimpiin kohteisiin, kuten kaasujättiläisten kuille tehdään suurimmaksi osaksi horroksessa, koska matkustusaika voi olla vuosia.

Isolla lentokoneella ei pysty edelleenkään lentämään Marsin ilmakehässä, koska ilmakehä on siihen liian ohut. Lennot planeetan pinnalta Marsin kiertorata-asemiin tehdään sukkuloilla. Ilmakehästä avaruuteen nouseminen syö polttoainetta ja sukkulalennot ovat suhteellisen kalliita. Jättimäiset planeettojen väliseen matkaamiseen sopivat avaruusalukset tulevat Maapallolta, telakoituvat Marsin kiertorata-asemille ja palaavat Maapallon kiertoradalle takaisin, laskeutumatta ollenkaan planeettojen ilmakehään. Marsin ilmakehässä on käytössä pieniä, tehokkaita helikopterin ja dronejen tyylisiä kulkuneuvoja, mutta niiden kantavuus ei ole kovin suurta. Tästä syystä Marsin pinnalla kuljetaan enimmäkseen maakulkuneuvoilla.

Pelin aikana matka Maapallolta Marsiin kestää n. 3kk ja viestintäviive on noin 15 minuuttia, eli vastaus Maapallolta tulee n. 30 minuutissa.

 

Kiertoratahissi

Uchuu Saikutsu korporaatio on ainoana yrityksenä tähän mennessä rakentanut kiertoratahissin Marsiin, joka sijaitsee päiväntasaajalla (jossa pyörähdysnopeus on suurin ja vetovoimakenttä on suotuisa). Kiertoratahissi yltää 17 000 kilometrin korkeuteen planeetan yläpuolelle ja hissin päässä on pieni avaruusasema, johon suuret avaruusalukset voivat telakoitua. Avaruusasema sijaitsee Marsin geostationäärisellä kiertoradalla. Pieni avaruusasema on suurimman osan ajasta miehittämätön. Kun suuria rahtialuksia puretaan tai lastataan, kiertorata-asemalla on kolmen hengen miehitys. Kiertoratahissi on alentanut rahdin kuljettamisen hintoja kiertoradalle ja tehnyt sen paljon edullisemmaksi kuin entisten sukkulalentojen aikaan ja tehnyt kaivostoiminnan Marsin pinnalla kannattavaksi.    

 

Marsin olosuhteet vuonna 2175:

Marsissa ei ole magneettikenttää ja tämän vuoksi aurinkotuuli aiheuttaa ongelmia Marsin pinnalla. Aurinkotuulen vaikutusta Marsin pintaan on vähennetty “sateenvarjoilla”, eli suurikokoisilla varjostimilla, jotka luovat vahvan magneettikentän Marsin ja Auringon välille ja näin ohjaavat osan aurinkotuulesta pois Marsin suunnasta. Varjostimet on asennettu stabiiliin Lagrangen pisteeseen, joten niiden rata pysyy vakaana. Kaikkea aurinkotuulta varjostimet eivät pysty ohjaamaan pois, joten aurinkotuulen vaikutus on voimakkaampi Marsissa kuin esimerkiksi Maapallolla. Tämä näkyy voimakkaina revontulina erityisesti Auringon aktiivisuuden ollessa huipussaan. 

Marsia tutkittiin aikanaan paljon ja tutkimustulos oli, että Marsissa ei ole koskaan kehittynyt minkäänlaista elämää, joten maankaltaistamisprojekti päätettiin aloittaa. Terraformaamisesta ei olisi uhkaa Marsin elämälle, koska sitä ei ollut. Kaikki Marsin kasvillisuus on tuotu Maapallolta terraformaamista varten. Marsin ilmakehässä on tarpeeksi hiilidioksidia kasvien kasvua varten. Marsiin istutettu kasvillisuus on geenimuokattu kestämään ohutta ilmakehää ja kylmyyttä. Ilmakehä on vielä liian ohut, että kasvihuoneilmiö toimisi täydellisesti ja lämpötila voi talvella laskea helposti – 50°C, joten ulkona ei selviä pitkiä aikoja ilman hengityslaitteita ja lämpöpukuja. Happea ilmakehässä ei ole tarpeeksi ihmiselle pidempään oleskeluun. UV-säteilyä on paljon, koska otsonikerros ei ole vielä kunnolla kehittynyt hapen puutteen vuoksi.

Planeetan keskilämpötilaa nostetaan yhä pikkuhiljaa ampumalla pieniä jää- ja kivimeteoriitteja kontrolloidusti niihin kohtiin Marsia, jossa ihmisasutusta ei ole. Näiden meteoriittien mukana tippuu Marsiin kallisarvoista vettä, jota tarvitaan ihmisten käyttöön sekä terraformaamiseen. 

Marsin maaperä on kivinen ja pölyinen. Se koostuu pääasiassa basaltista, joka on vulkaanista kiveä. Maaperässä on myös muita mineraaleja, kuten rautaa, magnesiumia, piitä ja rikkiä. Maaperässä voi esiintyä myös hienojakoista pölyä, jota kutsutaan marsilaiseksi pölyksi. Tämä pöly voi muodostaa ohuen kerroksen Marsin pinnalle. Marsin maaperässä on edelleen perkloraattia suuressa osassa hiekkaa ja kasveja on jouduttu myös muokkaamaan kestämään suuria perkloraattipitoisuuksia. Tästä syystä kasvit kasvavat paljon hitaammin kuin maapallolla. Marsin punainen väri syntyy rautaoksidista, jota on pinnalla runsaasti. 

Marsin alituinen vitsaus ovat pölymyrskyt, jotka syntyvät, kun tuuli puhaltaa hienojakoisen Marsin pölyn liikkeelle. Kasvillisuutta ei ole vielä tarpeeksi, jotta maaperä pysyisi paikallaan ja sateet ovat harvassa. Pöly aiheuttaa Mars-asumuksissa usein ongelmia, joita asemien asukkaat joutuvat ratkomaan. Pöly esimerkiksi usein tukkii ilmansuodattimia, aurinkopaneeleja ja muita elektronisia laitteita ja saattaa haitata radioviestintää.

 

Lyhyesti: 

 

Hahmot eivät voi viettää aikaa ulkona pitkiä aikoja ilman avaruuspukua. Ihminen ei kuole välittömästi astuessaan ulos, mutta hapen vähäisyys ilmakehässä aiheuttaa nopeasti voimakkaan “vuoristotaudin” kaltaisen tilan (oireet ilmaantuvat jo ensimmäisen tunnin aikana). Lämpötila on myös hyvin kylmä ja UV-säteily päivällä on voimakasta. Myös kosminen säteily (Auringon hiukkassäteily) on suurta, koska magneettikenttää ei ole. 

 

“Mars-taudin” oireet ovat samat kuin vuoristotaudissa: päänsärky ja pahoinvointi, väsymys ja huimaus. Akuutti tauti etenee aivoödeemaksi ja keuhkoödeemaksi, mikäli hoitoa ei aloiteta viipymättä.